 |
| Aliisa Rinne Kuva: Mitro Härkönen |
Mulla on ollut ongelmia itseni kanssa. Saastassa puolet ovat ystäviäni. Kaverien esityksistä on vaikea kirjoittaa, koska joudun vastaamaan mielipiteistäni lukijoiden lisäksi heille.
Onneksi voin kertoa puhtain omatunnoin, että esitys oli todella hyvä!
Paikoin tuntui, että Sirpa Riuttalan ohjaamassa ja dramatisoimassa näytelmässä olisi ollut liian monia käsiteltäviä aihieta, mutta esityksen tyyli ja kolmiosainen muoto vältti ähkyn. Inhoan yleisöä osallistavia juttuja myös, mutta sekin osuus sujui kivuttomasti (en aio spoilata sen enempää niille, jotka esityksen vielä menevät katsomaan.) Sanon vain, että oli aika makee tunne.
Kulutusyhteiskunta, kauneusihanteet, seksuaalisuus ja himot ylipäätään olivat Saastassa suurennuslasin alla. Saiko esitys minut ajattelemaan eri tavalla, esimerkiksi kuluttamisesta? Ei nyt sillee. Kyllä mä aika vahvasti materialisti olen ja edelleen tykkään shoppailla ja käydä vaikka siellä jouluostoksilla. Eettisempään kuluttamiseen kannattaa toki pyrkiä, ostaa kerralla laadukas vaate ja pitää sitä useamman vuoden. Näin esimerkkinä. Kuole menkkahauk... Siis henkkamaukka!
 |
| Karlo Haapiainen ja Helinä Kumpulainen Kuva: Mitro Härkönen |
Esitys oli ronski, mutta siinä mielessä hienotunteinen ettei se välttämättä osoitellut sormella "sinä teet väärin senkin saasta!", vaan esitteli asiansa ja antoi katsojan ajatella. Sanomansa puolesta ronskius toimi hienosti, ainakin se oli toimiva tehokeino. Rivoutensakin puolesta esitys puhutteli minua, olenhan rivo mies.
Minulta löytyy hyllystä melkein 50-vuotias Lapualaisooppera -vinyyli, Ylioppilasteatterin klassikko. Luulisin, että voisin hankkia myös Saastan soundtrackin, musiikki oli sen verran hyvää kuultavaa. Erityisesti ihastuin avausbiisiin ja sen loistokkaaseen tulkintaan.
 |
| Julius Susimäki Kuva: Mitro Härkönen |
Kontaktia esityksessä oli yllättävän vähän, kohtaukset oltiin rakennettu aika pitkälle yksilöiden esiintymistä varten. Tai näin jälkeenpäin tuli mieleen tämä. Ryhmän kuuntelu toimi hyvin, mutta varsinaisesti yhdessä ei näytelty. Yksin ryhmässä, enemmänkin. En tiedä, saatan olla väärässä, mutta viime yönä tuli sellainen fiilis kun esitystä mietin.
Myös apuohjaus toimi kuin apteekkari Veronassa.
Loppukaneetti: esitykset ovat loppuunmyyty, mutta loppuihin esityksiin on rakennettu 25 paikan lisäkatsomo. Pyörii tammikuun 23. päivään asti. Jos et esitystä nähnyt, harmi. Näissä piireissä varmasti parasta antia tällä hetkellä.
 |
| Juho Kuusamo, Julius Susimäki, Marius Laiho, Aliisa Rinne ja Helinä Kumpulainen Kuva: Mitro Härkönen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti